Ajankohtaista

Tervetuloa Vantaan Järjestöringin ajankohtaista -sivuille! Täältä löydät tulevia tilaisuuksia ja tapahtumia. Klikkaamalla niiden sinistä otsikkoa pääset lukemaan lisää aiheesta!

Sote-järjestöjen alasajo on lyhytnäköistä ja kallista politiikkaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta sote-järjestöjen rahoitukseen on erittäin lyhytnäköinen ja kauaskantoisesti vahingollinen. Mikäli ehdotus toteutuu, tarkoittaa se sitä, että tällä hallituskaudella sote-järjestöjen rahoitusta on leikattu noin 60 %.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä työskentelee noin 50 000 ihmistä, joista STEA-rahoituksella 8 499 henkilöä. Niissä on jäseninä noin 1,3 miljoonaa suomalaista sekä vapaaehtoisina toimii noin 500 000. Niiden tarjoamat palvelut – mm. kriisipuhelimet, kohtaamispaikat, vertaistuki, matalan kynnyksen neuvonta – ovat monelle korvaamaton osa arjen turvaverkkoa. Jo nyt leikkaukset ovat johtaneet palveluiden supistamiseen ja yksinäisyyden sekä avun tarpeen lisääntymiseen.

Järjestöt ovat osa suomalaista hyvinvointivaltiota. Kun hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä järjestöjen tarjoaman tuen piiriin ja samaan aikaan leikataan järjestöjen rahoitus, seurauksena on tilanne, jossa apua ei ole enää saatavilla mistään.

Leikkausten perusteluksi esitetyt säästöt eivät kestä tarkastelua. Sote-järjestöiltä leikattavat 240 miljoonaa aiheuttavat huomattavasti suuremmat kustannukset jatkossa. Julkiset palvelut kuormittuvat, ja niitä joudutaan purkamaan ostamalla yksityisiltä palveluja, ennalta ehkäisevän työn sijaan painotus siirtyy korjaaviin toimenpiteisiin ja suuria kustannuksia tulee myös työttömyysturvan kautta, kun sote-järjestöiltä irtisanotaan tuhansia henkilöitä. Ennaltaehkäisevän työn alasajo johtaa aina kalliimpiin seurauksiin – inhimillisesti ja taloudellisesti.

Sote-järjestöjen tukeminen ei ole menoerä, vaan investointi yhteiskunnan hyvinvointiin, osallisuuteen ja inhimilliseen turvallisuuteen. Leikkaukset ovat isku ennen kaikkea kaikille niille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea elämän vaikeissa tilanteissa.

Säästöjä ei synny rikkomalla tukiverkkoja. Päätöksentekijöiden on kannettava vastuunsa – nyt ei leikata byrokratiaa, vaan ihmisiltä.

Heli Lumiaro Toiminnanjohtaja, Vantaan Järjestörinki ry VAKEn Järjestöyhteistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja

Anni Rekilä Toiminnanjohtaja, Hyvinkään Yhdistykset ry Keski-Uudenmaan Monialajärjestöt ja muut -teemaverkoston vetäjä

Saana Sandholm Toiminnanjohtaja, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja

Camilla Stjernvall Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare, Loviisan Järjestöt ry – Lovisa Föreningar rf Itä-Uudenmaan Järjestöjen kumppanuuspöytä

Kannanotto aluevaltuutetuille 1.4.2025

Ilman järjestöjä hyvinvointialue ei selviä –kutsumme aluevaltuutettuja tunnustamaan
kansalaistoiminnan merkityksen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii noin 2000 rekisteröityä yhdistystä. Ne tarjoavat asukkaille
matalan kynnyksen apua, vertaistukea, yhteisöllisyyttä ja inhimillistä tukea arjessa selviytymiseen. Järjestöt
tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät helposti julkisten palvelujen ulkopuolelle, ja tuottavat toimintaa, joka tukee
hyvinvointia ja ehkäisee raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Vastajulkaistu Valtioneuvoston tutkimus (VN TEAS 2025) korostaa, että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
on vahvistettava tukemalla paikallista kansalaistoimintaa. Järjestöjen ja yhteisöjen rooli on keskeinen,
kun halutaan rakentaa luottamusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä – niitä tekijöitä, jotka auttavat ihmisiä
selviytymään kriiseistä ja ehkäisevät eriarvoisuuden kasvua.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nämä yhteiskunnalliset tarpeet ovat poikkeuksellisen suuret.
Hyvinvointialueen oma hyvinvointikertomus ja -suunnitelma (2023–2025) nostaa esiin monia vakavia
ilmiöitä:

• Väestö kasvaa ja ikääntyy nopeasti.
• Lasten, nuorten ja perheiden ja tuen tarve on kasvanut.
• Mielenterveys- ja päihdeongelmat, asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat yleisiä.
• Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on korkea.
• Pitkäaikaista toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on maan suurin.
• Noin 62 000 alueen asukasta elää yksin – yksinäisyys osuus on maan suurin.

Järjestöt ovat läsnä juuri siellä, missä näitä ilmiöitä kohdataan: perhekahviloissa, vertaistukiryhmissä, ruoka-avussa, maahanmuuttajatoiminnassa, mielenterveystyössä, työllistymistä tukevissa projekteissa ja
ikäihmisten ystävätoiminnassa. Lisäksi yhä useampi järjestö tarjoaa apua ja vertaistukea verkossa –
anonyymisti, luottamuksellisesti ja silloin kun osallistuminen kasvokkain ei ole mahdollista. Digitaalinen
vertaistuki on monelle nuorelle tai uupuneelle kaikkein saavutettavin väylä hakea apua.

Kutsumme aluevaltuutettuja ja puolueita tunnustamaan järjestöjen merkityksen hyvinvointialueen
vahvistamisessa. Samalla nostamme esiin tarpeen kehittää järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä
yhteistyötä. Jotta järjestöjen tarjoama apu tavoittaisi oikeat ihmiset, tarvitaan systemaattista yhteistyötä
ammattilaisten ja järjestötoimijoiden välillä. Vahvistamalla yhteisiä palvelupolkuja ja lisäämällä tietoisuutta
järjestöjen toiminnasta myös sote-henkilöstön keskuudessa, voimme vastata paremmin alueen moninaisiin
tarpeisiin.
Tämä edellyttää:

• Pitkäjänteistä rahoitusta järjestöjen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi .
• Kumppanuuden vahvistamista – ei vain puheissa, vaan konkreettisissa rakenteissa.
• Mahdollisuutta osallistua palveluiden suunnitteluun ja asiakasohjauksen kehittämiseen.
• Yhteisen tiedonkulun ja luottamuksen rakentamista.

Hyvinvointialue ei yksin pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin – mutta yhdessä järjestöjen kanssa se
voi. Ilman järjestöjä alueen inhimillisyys, osallisuus ja tasa-arvo ovat vaarassa.
Me kutsumme sinut mukaan rakentamaan vahvempaa, oikeudenmukaisempaa ja ihmisläheisempää Vantaan
ja Keravan hyvinvointialuetta – järjestöjen rinnalla, ei niiden ulkopuolella.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Järjestöyhteistyön neuvottelukunta.

Heli Lumiaro, puheenjohtaja

Kaisli Syrjänen, varapuheenjohtaja