| 


Leirikeskuksen omistajien asunto

Sivujen toteutus
Suve Pääsukene
|
Maanantai — viimeinen ilta leirillä

Tänään tyhjennettin laukuista viimeisetkin Suomesta tuodut tuliaiset ja pakattiin kotiinlähtöä varten.

Sutsisatsi satsaa!

Seuraaville Szentgyörgyvölgyn matkalaisille:
- matka leiripaikalle on pitkä, juomista mukaan ja sellaista syömistä, joka ei pilaannu helteessä
- makuupusseja ei tarvita, huoneissa on lakanat
- majoitustilat ovat pienet, mutta melko mukavat
- ohjaaja majoittuu samassa huoneessa muiden ohjaajien kanssa
- samanaikaisesti tämän leirin kanssa on oletettavasti muita leirejä
- wc-ja suihkutiloja on vain kahdet; yhdet ylhäällä ja yhdet alhaalla, ja alhaalla olevia käyttävät myös muut leirit, joten aamulla kannattaa mennä aikaisin, jotta ei joudu jonottamaan
- pyykinpesu on hankalaa, mutta onnistuu hätätilassa wc:n lavuaarissa sellaisena aikana, kun siellä ei ole ruuhkaa
- ruoka on todella hyvää ja sitä saa riittävästi
- aamiaisella tarjotaan valmiiksi sokeroitua teetä
- jäätelöä, juomia ja kahvia myydään kahvilassa melko myöhään iltaan saakka
- suurin osa ohjelmasta keskittyy uima-altaan ympärille, joka on meikäläisittäin melko pieni
- päivän kohokohta on yleensä kävely helteessä jollekin kirkolle ja sieltä takaisin – kirkot ovat näkemisen arvoisia, mutta neljännen jälkeen lapsia alkaa saattaa kypsyttää, kun kirkoissa pidetään n. tunnin mittainen esitelmä, joka tietenkin on pelkästään unkariksi
- kannattaa selvittää aina etukäteen, miten pitkästä retkestä on kyse. Kesällä 2009 ohjelmassa oli pyöräretki. Kun kyselin sen pituutta, sain vastaukseksi 24 km. Matka olikin tosiasiassa yli 30 km, lämpötila 30 asteen tietämissä, ja helteeseen tottuneet unkarilaislapsetkin olivat täysin nääntyneitä retken jälkeen. Jos epäilette lasten jaksamista, kieltäytykää retkestä.
- leiriläiset osaavat yllättävän huonosti englantia, joiltakin sujuu saksa
- kesän 2009 ohjaajista vain yksi osasi hyvin englantia, toisen kanssa puhuttiin englannin ja saksan sekoitusta, kolmas ei osannut mitään muuta kuin unkaria
- netissä Go-Na –leirikeskuksen omilla sivuilla näkyvät kuvat leiripaikasta antavat ehkä hiukan liian ruusuisen kuvan majoitustiloista – niissä esitellään niitä tiloja, joissa on omat keittiöt ja muut mukavuudet. Nämä tilat eivät kuitenkaan ole leiriläisten käytössä.
- tuliaiset kannattaa hommata jo Budapestista ennen leiripaikalle lähtöä. Leiripaikalta ei voi ostaa muuta kuin jäätelöä, joka ei oikein kelpaa tuliaiseksi… Kylässä on pieni keramiikkapaja, jossa varmasti vieraillaan. Sieltä löytyy ehkä joitain tuliaisia, mutta sen varaan ei kannata laskea.
- leirillä viihtyvät erityisesti lapset, jotka pelaavat mielellään esim. pallopelejä
- unkarilaiset ovat mukavia ja erittäin vieraanvaraisia, kannattaa varata pieniä lahjoja mukaan
|

Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden ystävyyskuntamatka Unkariin kesällä 2009,
isäntänä Budapestin 20. alueen Pesterzsébetin pedagoginen instituutti
Sonjan ja Viivin päiväkirjasta:
Aamupalan jälkeen menimme uimaan. Uinnin jälkeen meillä oli ohjelmassa erilaisia urheilupelejä, kuten koripalloa ja futista. Lajien jälkeen meillä oli lounas.
Lounaan jälkeen meillä oli uintikilpailuja. Uintikilpailujen jälkeen meillä oli päivällinen, ja sen jälkeen meillä oli taas vapaa-aikaa.
Vapaa-ajalla olimme ystäviemme kanssa, kerroimme Suomesta ja olimme mutasotaa. Hauskan mutasodan jälkeen menimme pesulle pieneen suihkuun vaatteet päällä.

Sitten meille koittikin viimeinen iltamme heidän kanssaan. Illemmalla jaoimme vielä palkintoja eri kilpailuista. Pidimme illalla vielä yhden Sutsisatsi-leikin heidän pyynnöstä, pidimme myös heille ryysiksen purkasta. Purkat ja palkinnot menivät nopeasti.
Palkintojen jaon jälkeen meillä olikin jo nukkumaanmenoaika.
|