| 




Näytä suurempi kartta
Sivujen toteutus
Suve Pääsukene
|
Keskiviikko —matkalla kohti leiriä

Näkymä junan ikkunasta; taustalla siintää Balaton-järvi.

Tänään matkustettiin pikkubussilla, junalla ja bussilla ja tutustuttiin isoon kirkkoon. Emme vielä tienneet, että kirkkobongauksesta olisi tuleva vakava harrastuksemme seuraavan viikon ajaksi.


Keskiviikkoaamuna meidät haettiin hostelilta pikkubussilla klo 6.45. Noukimme kaupungintalolta kyytiin muutaman lapsen ja yhden ohjaajan ja jatkoimme rautatieasemalle. Asemalla olivat loputkin leiriläiset ja ohjaajat, myös leirin johtaja Mária Bondor, joka tarjosi meille pizzapalat aamiaiseksi.
Juna lähti klo 7.45. Matka oli pitkä ja kuuma. Junasta nousimme joskus iltapäivällä Unkarin länsiosissa. Sieltä nousimme meille tilattuun bussiin, jolla matkasimme ensin katsomaan benediktiiniläismunkkien luostarikirkkoa Jákissa.
Kirkon esittelyn jälkeen jatkoimme matkaa ja saavuimme n. klo 17 maissa määränpäähämme Szentgyörgyvölgyn kylään (nimi tarkoittaa Pyhän Yrjön Laaksoa), jossa leiripaikkamme Go-Na sijaitsee. Paikka on niin lähellä Slovenian rajaa, että matkapuhelimet olettavat olevansa siellä eikä Unkarissa. Ensimmäisen varsinaisen ateriamme saimme vasta siellä, onneksi hostelista oli annettu meille mukaan sämpylöitä ja juomia.
Go-Na on yksityinen urheilukeskus, jonka omistaa entinen huippu-urheilijapariskunta. Siellä on suuri ruohokenttä mm. jalkapalloa varten, pari tenniskenttää sekä uima-allas.

http://www.go-na.hu/
|

Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden ystävyyskuntamatka Unkariin kesällä 2009,
isäntänä Budapestin 20. alueen Pesterzsébetin pedagoginen instituutti

Junassa

Sonjan ja Viivin päiväkirjasta:
Herätys oli kuudelta aamulla. Tietenkään Viivi ei herännyt siihen, vaan vasta 15 min ennen lähtöä. Aamiaiseksi söimme pizzaa, sillä juna-asemalta ei löytynyt mitään muuta syötävän näköistä.
Kun pääsimme junaan, nukahdimme melkein heti. Sonja kuitenkin heräsi, ja meni ihastelemaan käytävän ikkunasta kaunista maalaismaisemaa. Silloin leirin unkarilaiset tytöt tulivat kyselemään Suomesta ja Sonjasta. Matka oli pitkä ja tylsä, joten suurin osa ajasta meni nukkumalla.
Lopulta pääsimme junasta pois, ja meitä odotti kolmen tunnin bussimatka. Kun näimme bussin, kauhistuimme, sillä se oli hyvin pieni ja pelkäsimme että kaikki eivät mahdu siihen. Kaikki kuitenkin mahtuivat juuri ja juuri. Bussissakin me nukuimme, kunnes pysähdyimme katsomaan vanhaa kirkkoa, joka oli hyvin iso.
Kirkon jälkeen pääsimme leiripaikalle nimeltä GO-NA. Majoituimme huoneeseen, jossa oli meidän lisäksi kolme unkarilaista tyttöä.
Majoittautumisen jälkeen oli ruoka, ja sen jälkeen menimme uimaan. Loppupäivä menikin pelkkien laukkujen purkamiseen ja nukkumiseen.


|