tästä linkistä pääsee etusivulle

   

 

 

dysfasia dysphasia

Aivovauriosta johtuva osittainen kyvyttömyys puhua tai kirjoittaa, vaikka aisti- ja lihastoiminnot ja älykkyys ovat normaalit. Puheen ja kielen häiriössä (dysfasiassa) puheen ja kielen oppiminen poikkeaa normaalista jo kehityksen varhaisvaiheessa. Dysfasiaa tulee epäillä, jos lapsella ei ole kuulovammaa ja jos hän ei 24 kk:n iässä käytä yksisanaisia ilmaisuja tai 33 kk:n iässä lauseita. Häiriöt voivat säilyä aikuisuuteen asti kielen tuoton tai ymmärtämisen vaikeuksina. Dysfasiaa on noin 3 %:lla väestöstä. Jos suvussa esiintyy kielen häiriöitä (esim. dysleksiaa) ja lapsella havaitaan 2–5-vuotiaana kielen kehityksen viivettä, kyseessä voi olla kielellisen kehityksen häiriö. Tukitoimet on syytä aloittaa mahdollisimman varhain.

lähde: Tohtori.fi

 

 
   

Sekä kotona että päiväkodissa voidaan laittaa lapsen päiväjärjestys seinälle.

Tässä käydään ensin vessassa, pestään kädet ja syödään aamiaista. Sitten on leikin vuoro.

   

 

 

Dysfaattisen lapsen kommunikoinnin apuna toimivat sekä kuvat että tukiviittomat.

 

 
   


Voit klikata viittomakuvat suuremmiksi.

Kengät viitotaan koputtamalla nyrkkejä sivusuunnassa vastakkain.

Lisää viittomia tästä linkistä, joka vie Pääjärven kuntayhtymän sivuilla olevaan pieneen viittomasanakirjaan. sanakirjan kuvien julkaisuoikeus on Kehitysvammaliitolla.

Kuvia voi piirtää itse. Niistä voi tehdä korttipakan, joka kulkee mukana reissussa, retkellä ja kylässä.


Kuvat kannattaa liimata kartongille. Monissa päiväkodeissa on laminointikone, jolla kuvat voi suojata kestävämmäksi. Kotikonstina toimii kontaktimuovi tai jopa kirkas leveä pakkausteippi.

 

HUOM! Tätä sivua ei enää päivitetä, uudet sivut osoitteessa www.vantaalla.info

Erilaisia lapsia ja nuoria

Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus -hankkeen tukihenkilökoulutukseen liittyvä yleisöluento käsitteli dysfasiaa. Tässä luennon tueksi taustatietoa dysfasiasta sekä joitakin hyödyllisiä linkkejä niin dysfasialasten perheille kuin päiväkotien ja koulujen henkilökunnallekin.

Sivun linkit avautuvat uuteen ikkunaan; takaisin tälle sivulle pääsee sulkemalla linkin ikkunan oikeasta yläkulmasta.

Dysfasia

Dysfasia tarkoittaa kielenkehityksen erityisvaikeutta. Dysfasian diagnoosia tehdään ns. poissulkemismenetelmällä.

Jos kielihäiriön perussyynä ei ole mikään muu nimetty sairaus tai vamma, joka voidaan selittää kuulon alenemisen, yleisen älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyden, puhe-elimistöön vaikuttavan neurologisen sairauden tai puhetta estävän motorisen kehityksen tai tunne- elämän ongelmien pohjalta, on kyseessä dysfasia. Diagnoosia tehtäessä suljetaan pois myös huulten, kielen ja suulaen rakenteellinen poikkeavuus ja ympäristön virikkeettömyys.

Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se sisältää monia erilaisia oirekuvia ja vaikeusasteiltaan erilaisia ongelmaryhmiä. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita jo noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina.

Dysfasia ilmenee kielen ja puheen kehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Dysfaattisen lapsen on vaikea tuottaa ja/tai ymmärtää puhetta.

Dysfasia ilmenee eri lapsilla eri tavoin. Tyypillisiä puutteita ovat mm.

  • ikätasoon nähden suppea sana- ja käsitevarasto
  • virheelliset sanahahmot
  • huomattavan epäselvä puhe
  • yksinkertaiset lauseet ja sanojen löytämisongelmat.

    Lapsi ei ehkä puhu lainkaan tai puhuu hyvin vähän. Jotkut lapset puhuvat itse keksimäänsä kieltä. Joillakin lapsilla ei ole niinkään ongelmia puheen tuottamisessa, vaan vaikeudet ovat ymmärtämisen puolella.

    Usein kielen vaikeuksiin liittyy myös muita erityispiirteitä, esimerkiksi ylivilkkautta, tarkkaavaisuuden häiriöitä, hahmotushäiriöitä, motorista kömpelyyttä ja/tai keskittymisvaikeuksia. Lapsi, jonka on vaikea saada itsensä ymmärretyksi, saattaa purkaa kommunikointitarvettaan tai turhautumistaan monella tavalla. Joillakin on esimerkiksi taipumus karkailla tai saada raivokohtauksia.

    Siirtymätilanteet vaikeita

    Erityisesti siirtymätilanteet ( pukeminen, uloslähtö, kotiinlähtö jne.) ovat vaikeita dysfaattiselle lapselle. Arkirutiinien sanotaan olevan yleensäkin lapsille tärkeitä - erityisen tarpeellisia ne ovat dysfaattisille lapsille. Jos lapsen päiväohjelmasta joudutaan jostakin syystä poikkeamaan, lasta on hyvä valmistaa tähän kertomalla asiasta etukäteen. Kuvien käyttö siirtymätilanteissa helpottaa lapsen kanssa toimimista.

Dysfaattisia lapsia, nuoria ja aikuisia on Suomessa n. 30 000. Täsmällistä syytä dysfasiaan ei tiedetä. Sen oletetaan johtuvan keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä, joka on saattanut syntyä raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana. Perinnöllisillä taipumuksilla voi olla myös merkitystä, sillä dysfasia kulkee usein voimakkaasti suvussa.

Tärkein dysfaattisen lapsen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lapsi saattaa tarvita myös esimerkiksi toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Kaikki puheen viivästyminen ei ole välttämättä dysfasiaa. Varhain aloitetusta kuntoutuksesta on suurta hyötyä, olipa puheen viivästymisen syy mikä tahansa.

Puheterapeutti auttaa

Terveyskeskusten puheterapeutit tutkivat puheen ja kielellisten toimintojen häiriöitä sekä antavat kielellistä kuntoutusta ja ohjausta sekä sitä tarvitseville lapsille että aikuisille. Joissakin kunnissa puheterapeutille täytyy olla neuvolan tai terveyskeskuksen lähete. Vantaalla lähetettä ei tarvita.

– Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsensa puheen ja kielen kehittymisestä, he voivat ottaa yhteyttä suoraan puheterapeuttiin, sanoo Mari Mäkelä, yksi Vantaan kaupungin monista puheterapeuteista. – Toki useimmat lapset tulevat meille neuvolan kautta, toteaa hän.

Päiväkotien henkilökunnallekin on joskus epäselvää, miten dysfaattisten lasten kanssa olisi helpointa toimia. Erityispäiväkodeissa ja puhe- ja äänihäiriöisten lasten erityisryhmissä asioista tiedetään yleensä tarpeeksi, mutta varsinkin lievästi dysfaattisia lapsia on myös ns. tavallisissa päiväkodeissa. Päiväkodin henkilökunta voi kysyä neuvoa
kielihäiriöisen lapsen kanssa toimimiseen lapsen omalta puheterapeutilta tai jos ei sellaista ole, alueen joltakin puheterapeutilta. Myös kiertäviltä erityislastentarhanopettajilta (keltoilta) saa neuvoja.

Kuvat ja tukiviittomat

Näkemiseen perustuva visuaalinen hahmottaminen on monelle dysfaatikolle vahvaa aluetta. Siksi sekä kuvien että tukiviittomien käyttämisestä on useimmiten suurta apua dysfaattisen lapsen kanssa kommunikoitaessa.

PCS-kuvat

Picture Communication Symbols (PCS) on Yhdysvalloissa kehitetty järjestelmä, joka koostuu yksinkertaisista kuvista, jotka on tarkoitettu kommunikoinnin tueksi. Mm. puheterapeutit käyttävät PCS-kuvia. Niitä on käytössä myös useimmissa päiväkodeissa, joissa on lapsia, joilla on puheen- tai kielenkehityksen häiriöitä.

Esimerkiksi tietokoneohjelma Boardmaker (huom! linkki on englanninkielinen) sisältää yli 3000 PCS-kuvaa. Sen sekä muiden vastaavien ohjelmien varjopuolena on korkea hinta (n. 300 €, tosin hiljattain on ilmestynyt ns. home-versio, jonka hinta tammikuussa 2007 on n. 150 USD). Vantaan kaupungin puheterapeutti Mari Mäkelän mukaan kuvien ei tarvitsekaan olla juuri PCS-kuvia. – Mikä tahansa selkeä kuva on käyttökelpoinen. Esimerkiksi valokuvat ja itse piirretyt tikku-ukot ovat hyviä, hän toteaa.

Tukiviittomat

Tukiviittomien käyttö ja viittomakieli ovat kaksi eri asiaa, vaikka tukiviittomisessa käytetäänkin pääasiassa viittomakielen viittomia. Lapselle viitotaan vain lauseen keskeiset sanat. Tukiviittomat eivät korvaa sanoja, vaan tukevat niitä. Puhetta ei siis missään tapauksessa jätetä pois tukiviittomia käytettäessä!

Monille lapsille on helpompaa muistaa viittoma kuin sana. Viittomat tukevat ja rikastuttavat lapsen puheilmaisua ja auttavat myös ymmärämisessä. Kun lapsi pystyy ilmaisemaan itseään ja ymmärtää muita, hän on myös vähemmän turhautunut tai ahdistunut ja sosiaalisten taitojen opettelukin on helpompaa. Viittomat jäävät vähitellen pois, kun lapsi oppii sanomaan vastaavat sanat. Viittomien käyttö ei hidasta puhutun kielen kehittymistä, vaan tukee sitä!

Suve Pääsukene

Kunnallinen puheterapia Vantaalla

Vantaalla ei tarvita lähetettä puheterapeutin kanssa asioimiseen. Puheterapeuttien puhelinaika on kaikilla alueilla
tiistaisin ja torstaisin klo 12-13.

Hakunilan alue:
Hevoshaan koulu, Hevoshaantie 17, Hakunila
p. 8393 0365 kartalla
Ravurin päiväkoti, Kaviokuja 5, Hakunila
p. 8393 0196 kartalla
Kehitysvammahuolto, Kultarikontie 1 A, Tikkurila
p. 8392 0036 kartalla
Länsimäen sosiaali- ja terveysasema, Keilakuja 1, Länsimäki
p. 8393 1766  kartalla
Vartiokujan päiväkoti, Vartiokuja 1, Länsimäki
p. 8393 1011 kartalla

Korso-Koivukylän alue:
Leppäkorven neuvola, Ilvespuisto 2, p. 8393 2187 kartalla
Kiirunatien päiväkoti, Kiirunatie 3, p. 8393 2261 kartalla
Koivukylän neuvola, Rasinkatu 20, p. 8392 4537 kartalla
Lumo, Urpiaisentie 14, p. 8393 2180  kartalla
Mikkolan neuvola,Lyyranpolku 2, p. 8393 2236 kartalla
Metsotorni, Metsolantie 4, 3.krs, p. 8393 2390 kartalla
Rekolanmäen neuvola, Valtimotie 4,  p. 839 21147 kartalla

Martinlaakson alue:
Martinlaakson neuvola, Lintukallionkuja 6,
p. 8393 4825, 8393 4087 kartalla
Raikupolun päiväkoti, Raikukuja 6 A,
p. 8393 4789 kartalla
Kanniston neuvola, Husaaritie 1 C,
p. 8393 4204 kartalla

Myyrmäen alue:
Vapaalan terveystalo, Vapaalanpolku 11,
p. 8393 9515, 8393 9166, 8393 9802, 8393 9036 kartalla
Simpukan päiväkoti, Apajakuja 1,
p. 8393 5191, 8393 9802 kartalla

Tikkurilan alue:
Kielotie 20, p. vaihde 83911
Toimipiste 1: Puheterapia, Kielotie 20 C, Tikkurila
p. 8392 3922, 8392 3879, 8392 3917, 8392 3908, 8392 4185
Toimipiste 2: Tikkurilan terveysasema, Kielotie 11 A, Tikkurila
p. 8392 0035, 8392 2867, 8392 0034 kartalla

takaisin ajankohtaissivulle

tämä on linkki tapahtumakalenteriin

Kuvat jääkaapin ovessa auttavat lasta näyttämään, mitä hän tahtoo.

Vinkki: Jääkaapin oven voi laittaa erilaisten ruokien ja välipalojen kuvia. Niitä osoittamalla lapsen on helppo osoittaa, mitä hän tahtoo.

   

 

 

"Jos lapsi ei puhu 2-vuotiaana, on syytä huolestua. jos hän ei puhu 3-vuotiaana, on syytä tutkia."

Marja Parikka, Dysfasialasten Tuki ry

 
   

linkkejä tämän sivun
aiheisiin:

siirtymätilanteet vaikeita

puheterapeutti auttaa

kuvat ja viittomat

puheterapia Vantaalla

   

 

 

Dysfaattisen lapsen kommunikoinnin apuna toimivat sekä kuvat että tukiviittomat.

 
   

linkkejä ja lisätietoa:

Aivohalvaus- ja
dysfasialiitto ry

Afasialasten tuki ry

www.papunet.net

tehtäviä kuntoutukseen

viittomasanakirja

Puheterapeuttiliitto

Dysfasialasten Tuki ry

   

 

 

Vantaalla toimii oma yhdistys dysfasialasten perheille.

yhteyshenkilö on
Virpi Kuosa,
p. 050 3754453,
sähköposti:
virpi.kuosa@kolumbus.fi

 
   

 

sivun alkuun takaisin ylös
takaisin ajankohtaissivulle takaisin ajankohtaissivulle

Nämä kuvat ovat PCS-kuvia, mutta mitkä tahansa selkeät kuvat ovat käyttökelpoisia. Kun päivärutiinista poiketaan, lapsen maailma järkkyy. Tilannetta helpottaa se, että asia on tehty etukäteen lapselle selväksi.

Tässä tapauksessa lapsi on voinut koko päivän katsella kuvasarjaa, joka kertoo hänelle, että lounaan jälkeen ei tehdäkään niin kuin yleensä, vaan mennään sairaalaan, jossa tavataan lääkäri.

papunet.net/ipics
Ylläolevasta linkistä pääsee lataamaan tietokoneelleen kuvallisia harjoitustehtäviä.

   

 

 

Puheterapeutti Mari Mäkelä suosittelee kahta hyvää kirjaa:

Joko se puhuu?
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Siiskonen ym. (toim.) 2003. PS-KUSTANNUS

Sanat sekaisin?
Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Ahonen ym. (toim.) 2001. PS-KUSTANNUS

 
   

 


 

 

 

sivun alkuun takaisin ylös

 

takaisin ajankohtaissivulle Vantaalla.info
ajankohtaissivulle